2v 3kk ja matka jatkuu…! | I’m back! And cute little lady is over 2 years already!

Kameran ja internetin arkistosta tuli selattua kuvia Neiti M:n kasvamisesta. Kuvia on kertynyt paljon ja niitä tulee otettua jatkuvasti. Niistä huomaa helposti kuinka jo taaperoikään ehtinyt pieni ihminen kasvaa vauhdilla.

Tämän blogin jatkaminen on käynyt mielessä kymmeniä kertoja. Samoin on tullut pohdittua kymmeniä kertoja jatkaako kirjoittamista vai en, onko siinä mitään järkeä (miksi?, miten? “mistä mä oikein kirjoitan?”)? Ja lukeeko tätä enää kukaan… Onko tämän blogin aika ja tarkoitus jo ollut ja mennyt…?

Kuitenkin päädyin siihen että tämän blogin aihe ja sen kirjoittaminen oli yhdessä vaiheessa elämää iso osa asian kanssa jaksamisen tukena ja ilojen sekä surujen jakamisessa mukana. Kirjoittamiseen ja kuviin on käytetty kymmeniä ja kymmeniä tunteja aikaa, vastattu kyseleviin, kannustaviin ja ihaniin kommentteihin ja jopa ehkä onnistunut jakamaan “vertaistukea” samassa tilanteessa oleville.

Vaikka aihe ei enää ole blogin otsikon mukainen tai alkuperäisen kirjoittamisen tarkoitushan on jo ollut ja mennyt. Meistä tuli sateenkaariperhe, ihanan pienen tytön kaksi äitiä. Ja vanhempiahan olemme edelleen vaikkakin eri osoitteissa. Pikkineidillä on nykyään elämässään edelleen me kaksi äitiä, molempien äitien nykyiset puolisot, isovanhemmat (mummu, mummi ja pappa) sekä kummit ja ystävät.

Joten nyt on taas blogi kaivettu “arkistoista” ja aijon jatkaa kirjoittamista hieman eri muodossa mutta silti saman aiheen ympärillä. Jos olet seurannut blogia aikaisemmin niin toivottavasti olet vielä mukana. Ja jos olet uusi lukija niin toivotan sinut tervetulleeksi! 🙂
Tästä on hyvä jatkaa uudella innolle!

(En aijo deletoida mitään vanhoja postauksia tai kommentteja. Vain kirjoittajan kuvausta ja joitain kuvia saattaa hieman muuttua).

**************************************************************

As you can see, the blog is back on again!
Browsing through the camera and the internet archive photos of Miss M’s growing up. Among other things, I noticed how easily time flies while a little person is growing rapidly.

Continuation of this blog has crossed my mind dozens of times. Similarly, on the controversial subject has become dozens of times to continue writing or not, does it make sense (why ?, how? “What shoud I write about?”)? And see if the topics fit and hit here anymore … Does anyone read this blog, do I have time and has the purpose already been and gone …?

However, I ended up that the topic of this blog and the writing was in one stage of my life life a big part of the support for coping with the joys and sorrows, and distributing involved. With writing and images, I’ve been using dozens and dozens of hours of time, replying to the comments, read supportive and wonderful comments, and perhaps even managed to share some “peer support” for those who are in the same situation.

Although the subject is no longer the title of the blog or the original writing, the very purpose has already been and gone. We became a rainbow family, a lovely little girl with two mothers. And now we are still parents, even though we live at different addresses. So she has two mothers, the both moms got current spouses, and she has grandparents (grandma, granny and grandpa), as well as godmoms and friends.

So now back from the “archives” and I’m going to continue writing in a slightly different form, but still about the same topics around the subject. If you’ve been following the blog in the past, I hope you’re still involved and following. And if you’re a new reader, I wish you welcome! 🙂

(I’m not going to delete any old posts and comments. Only the description of the author and some of the images may slightly change).