Se K-sana | The C Word


Muutaman viikon tauko on päässyt tapahtumaan sitten edellisen postauksen… tosin ihan hyvästä syystä, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä…

Meillä on nyt kaunis pieni kolmevikkoinen tyttö, joka viime maanantaina (12.8.) neuvolassa punnittiin ja mitattiin, ja pituutta on nyt jo 55cm ja painoa 4750g. Eli syntymästä on kolmessa viikossa tullut pituutta 4cm ja painoa lisää reilu 500g.

Meillä on nyt myös jo melkein kaksi viikkoa ollut “kylässä” ei niin mukava vieras, koliikki. Pikkuneiti syö hyvin (kuten jo painon noususta huomaa) mutta kivuliaat vatsavaivat itkettävät jatkuvasti, nukkuminen onnistuu 2-3h pätkissä kerrallaan ja iltaisin/öisin itku (tai se on kyllä lähempänä huutoa, “tavallinen” vauvan itku kuulostaisi “ihan mukavalta”…) on pahimmillaan. Huonoimpina hetkinä neiti on valvonut illalla 18-03 ja nukkunut sitten 03-06…herätäkseen taas uudelleen klo 06…

Meillä on käytössä cuplaton-tipat jokaisen ruokailun yhteydessä, röyhtäytellään useampaan kertaan jokaisen syötön aikana ja pikkuinen rauhottuu parhaiten syliin jatkuvaan heijaamiseen. Neuvolassakin puhuttiin asiasta ja vyöhyketerapia on oikeastaan ainoa “hoitomuoto” joka on vielä kokeilematta. Vastikettakin on jo vaihdettu.

Kaikki yrittävät kovasti lohdutella, että 3kk iässä tämä menee ohi. Helpottava tieto sinäänsä, ettei mistään vakavammasta (toivottavasti) ole kyse. Mutta nyt kun on kaksi viikkoa takana ja vielä ne 8 tai 9 edessä, niin ei auta ottaa kuin päivä kerrallaan. Oman univajeen ja jatkuvan huutamisen rinnalla kaikkein pahinta on kuitenkin se, kun näkee kuinka pieneen masuun sattuu ja asialle ei voi oikein tehdä mitään 😦 Eli tavallinen vauvoille tyypillinen “yökitinä” olisi kovin “mukavaa” tämän rinnalla…

Sen isompia “pulautteluja” tai oksentamista meillä ei ole ollut, joten tämä viittaisi siihen, että esim. refluksitaudista tai maitoallergiasta ei pitäisi olla kyse… Joten tässä varmaankin ensisijaisesti auttaa vain aika, oireiden lievitys ja pitkä pinna…! Joten jos sinulla on kokemusta koliikista ja etenkin sen “hoitokeinoista”, niin kaikki vinkit otetaan vastaan!

We’ve had a few weeks break from posting, now with a positive reason ❤ and also with a bit more negative one…

Now that we have a bit over 3 weeks old cutest little girl, we couldn't be happier! Last Monday she weighted 4750g/55cm (10.47lb / 1.8 ft). So she's growing well and fast. But during the last week or so, we've also had a "new visitor" in our household, a colic. Every parent who's ever had a colicky baby knows how it is and feels…

We've been using the "gas drops", changed formula once already, we burp her at least once during and after every feeding etc. She doesn't throw up/burp everything out, so according to our nurse, this doesn't seem like it could be reflux symptoms or milk allergy. But she's crying/screaming every night at least 3hrs and then sleeps 2 to 3h and then, even after feeding routine again, she can continue still after we swaddle her, gently rub her tummy or carry her closely in an upright position… So during the worst nights, she's been crying from 6pm to 3am when she falls to sleep to wake up at 6am again…!

Or she falls asleep between 9 to 10pm and sleeps like 2hrs and it takes another 2 to get her back to sleep. Car rides or pushing her around in her car seat/pram seems to calm her a bit, but you cant sleep and drive/walk at the same time, so there's gonna be atleast one very tired mommy (or mommies) even when she's sleeping…

And like many people tell you (and you can read it online too) that this will pass and will be over when she's around 3 months.. But almost 2 weeks behind now and 8 or more still to go doesn't sound so great… And it would be so much easier to handle this if you'd see/know that this is "just crying" or the baby would cry cause she's just over-tired or hungry. But it's so much harder when you see that the baby is more or less in pain and there isn't much you can do to help her (not much that we haven't tried already…). That's what hurts the most and is the roughest part of all this.

After all this, it feels (at least right now!) that it would be SO MUCH easier to live with the baby who would just be “cranky” during the evening (or night) and refuses to sleep etc. And before this, we thought that colic is something that's pretty rare or that there must be some certain reason and cure for this constant crying. But the surprise was, when this topic started to hit closer to home, the fact that this condition affects more or less 10 to 20% of otherwise healthy babies (without any other physical condition).

So if you've had (or your friend has had) a little one with colic and if you have any tips or tales how to survive better, do share!

“Vanhemmuuden 3 P:tä” (tai P,P ja O) | The 3 P’s of Parenting


Tässä infografiikassa on kuvattu osuvasti yksi vauva-arjen tosiasioista mitään säästelemättä, siksi päätin jakaa tämän kanssanne (vieläkö joku harkitsee lasten hankintaa… en ota vastuuta jos tämä aiheutti traumoja, luet tätä blogia omalla vastuullasi!).

Here is a great infograph about those 3 P’s of Parenting (aka the nasty truth!). This will be a part of it weather you wanted or not (you still wanna have kids…?!? remember that you’re reading this blog at your own risk!) 😀