Epiduraalia ja supistuksia | Epidural and contractions


Ensimmäinen annos epiduraalia meni 17.50 ja toinen annos n. 20.00. Avautuminen on vasta puolivälissä, mutta oksitosiiniannos on nyt kolminkertainen aloitusannokseen verrattuna. Eli toivottavasti se hieman nopeuttaisi asioita. Mutta ellei ihmettä tapahdu, niin tuskin vielä tämämänkään vuorokauden puolella mitään tapahtuu… Huomisen puolella (23.7) klo 01.30 on tätä hommaa kestänyt 36h! Eli ainakin täällä on yksi väsynyt synnyttäjä ja yksi malttamaton tukihenkilö… Ja toisaalta myös vähän jo väsynyt “Äiti B”…

First dose of epidural went around 5.50pm and second one around 8pm. We’re already (or still) half way “there”. Oxcytocine dose has been tripled from the start dose, so we’re hoping that it will speed up things for real!

But unless there will be some quick turn with this labour, the “tummyalien” will not born today (July 22) so it goes until 23rd. At 01.30am (July 23rd) so in about 4,5hrs, the labor has lasted 36h…! So there is one tired “Mommy A” giving birth… And “Mommy B” is somewhere between tired, anxious and excited… (Though it gives some boost to be excited, otherwise I’d be half a sleep already…!).

Mutta nyt takaisin katsomaan vaimokkeen vointia js toivottavasti seuraavassa postauksessa on jo jotain vauvauutisia…!! ❤

But now I gotta go back inside and see how wifey is doing, and I hope that next post would be about baby news…!! ❤

Synnytys on alkanut! | Labor has started!


Eilen (22.7) saavuttiin synnärille 12.30. Vajaan vuorokauden balong-käynnistyksen (laitettiin 15.00) jälkeen vedet meni tänään 23.7 10.00, ja nyt (14.00) ollaan jo synnytyssalissa supistelemassa! ❤ Eli jos saataisiin masualien tänään jo maailmaan!

We arrived to the hospital yesterday (July 22nd) After almost 24h foley balloon induction, the waters broke today (July 23rd) at 10am and now (2pm) we are already at the delivery room and Mommy A is having tons of hard contractions already! So we hope that we'll meet our beautiful "tummyalien" today! ❤

39+1 neuvola | 39+1 maternity clinic visit


Huomenna maanantaina 22.7 (tai siis tänään) on heti aamusta tiettävästi tämän raskauden viimeinen neuvolakäynti. Tuntuu hieman hassulta mennä sinne käymään, kun viime viikollakin oli 2 käyntikertaa ja jo ke 24.7 olisi tarkoitus mennä synnärille tarkastamaan tilanne ja päättämään käynnistyksestä (tai varmaankin käynnistystavasta…).

Toivomme vaan, että Äiti A (tai me molemmat, nyt kun Äiti B:kin on kuukauden lomalla) voisi jäädä jo keskiviikkona, jos käynnistys aloitetaan, suoraan osastolle tai jopa saliin odottelemaan synnytyksen etenemistä. Kun ei mitenkään jaksaisi ravata välillä kotiin taas “odottelemaan”. Päivittäisiä supistuksia (enemmän tai vähemmän, mutta vielä lieviä) kun on tässä seurailtu jo yli viikko, viime viikon lauantaista asti. Ja kun se on nyt jo selvä, että vauva on ollut jo monta päivää laskeutuneena…

Eli huomenna mennään “näyttäytymään” ja keskiviikkona toivottavasti päästään jo oikeasti “asiaan” 🙂

Tomorrow (or today…) we’re having our last official maternity clinic visit right at 8am in the morning… It feels kinda boring to go there, since we also have scheduled visit to our hospital/maternity ward for Wed. 24th, when they will evaluste the situstion and, hopefully, also decide about the induction method.

And if they decide to go for it, we’re hoping that Mommy A (or both of us, since Mommy B has a 4 week vacation just started) can stay to the hospital, so we don’t have to come back home and wait like until the next morning, or clear constant contractions, to go back to the hospital. It’s only like 15-20mins by car, but since we’re now so far, it feels so stupid if we’d have to come back home (and only to notice that we gotta get back like 6h later…).

Mommy A has been having more or less mild contractions since last Saturday (July 13th), so we’re starting to be kinda tired with all this and would just love to have the baby NOW!
But we will be wiser on Wed. morning!

It’s like all this waiting is really “eating us alive”, since we have “the induction date” and the baby has already dropped into the right position last week. And we’ve been hoping that the labor would start naturally… Well, we have time until Wed. morning. But we have already, during the last few weeks, tried “all the tricks”… Our apartment has never been so clean 😀 Even the windows have been washed!

But we’ll just gotta wait and see. But three days have never felt so long!!! And concidering that we already have 272 days behind…

Viikko 39 | Week 39


Tänään on 38+3 eli hyvää vauhtia mennään jo viikkoa 39. Viime viikon lauantaista (37+5) alkaen oli kolme iltaa putkeen (n. klo 20-03) useita pitkiä tasaisia lieviä supistusjaksoja, noin. 20 min kerrallaan, joissa ei ollut selkeää alkua tai loppua. Samalla supistukset kuitenkin laittoivat jo “vatsan liikkeelle” ja ovat ilmeisesti, tämänpäiväisen neuvolatarkastuksen mukaan, saaneet vauvan laskeutumaan alas “paikoilleen”. Eli “lähtökuopissa” ollaan!

Nyt kuitenkin eilen ja tänään supistukset ovat olleet hyvin laimeita ja lyhytkestoisia, mutta vauvan paikanvaihdoksen/laskeutumisen kuulemma tuntee nyt jo selvästi eli Äiti A:n kävely ei ole enää niin sujuvaa kuin aikaisemmin.

Raskausdiabeteksen, raskauden aikaisen korkean verenpaineen (korkeimmillaan 145/95) sekä sikiön jo hyvän koon takia (3.7.13 eli 2 viikkoa sitten kokoarvio 3620g) on sovittu jo käynti (tai pitäisikö jo sanoa käynnistys) synnytyssairaalaan ensi viikon keskiviikolle 24.7. Eli tarkoituksena olisi saada vauva ulos LA-päivään (ma 29.7) mennessä, koska lääkäri oli sitä mieltä ettei yhtään anneta mennä yli.

Käynnistyksessä on tietenkin omat hyvät ja huonot puolensa, mutta silti toivomme että nyt jo noin hyvin laskeutunut vauva lähtisi luomuna syntymään tässä seuraavan viikon aikana. Kun kuitenkin on tullut luettua kokemuksia siitä, kuinka toisilla on perinteisten supistusten, vesien menon ja täysimittaisen avautumisen jälkeen vauva lähtenyt laskeutumaan vasta ponnistusvaiheessa!

Eli nyt vaan enää odottelemme kunnon supistusten alkamista! Ja odottavan aikahan on tunnetusti pitkä… Eli toiveissa on että ensi keskiviikon aika jää käyttämättä ja että jos siihen mennessä “masualien” olisi jo päässyt kohdun ulkopuolelle tutustumaan äiteihinsä! ❤ 🙂

*********************************
We're now on week 39 (38+3) and from the info from maternity clinic visit today, the baby has now already very well dropped, so is at the right position. During the last weekend and Monday, Mommy A had mild and long (around like 20 minutes or so) contractions during the evening/night (like from 8pm to 3am). But the contractions were like a wave of constant pain without clear beginning or end. But we believe those made the baby drop lower (little by little).

But during yesterday and today, there have only been few little "contraction like" feelings (but with little or mild pain, so we know that these are not Braxton Hicks anymore…).

Due to the pregnancy diabetes, high BP and the size of the baby (which was measured 2 weeks ago to be around 3620g / 7.9lb) we have a set date for next Wed. July 24th to go to the hospital. And then there will likely to be a plan made for induction. Cause during our last visit 2 weeks ago, the doc said that with all of these factors included, they don't want to let the pregnancy to go over the due date (July 29th).

So basicly, there is a week left to wait if the contractions will start naturally for real and/or the "water will pop" (this is what we're hoping for!), or that the state stays the same and we'll have to wait a week and get one or two meds to start the contractions and the "whole show"!

But as we're hoping to go with labor as natural as possible and hope that we could avoid epidural, and use only gas and local pain meds, what ever those are called… (though considering how Mommy A feels, and what will be her pain level during different stages, she will be the one who will make the last call about meds!). But thats our starting point and if needed, there isn't any "no epidural"-ultimatum. The main thing is to ensure that both mommy and the baby will be safe and healthy and that all goes well!

So currently we're just waiting… And damn, how time can feel to go sooooo slow! But all we can do now, is to wait for the proper contractions to start. And with that, we could "avoid" that appointment next week and even finally meet our cute little "tummyalien" by then! ❤

And we’d finally have some interesting PICS to post other than just baby clothes and foggy ultrasound scans! Cause blog posts without pics are kinda boring to be honest! So then we can do just only pics-posts and no more “we’re so tired of waiting babble” 😀

Viikko 37/38 | Week 37/38


We had a week 37 (36+3) check-up on July 3rd at the hospital (w/doc and midwife), and by ultrasound measurements, the baby already weights 3620g/7lb 15oz …! So it’s not gonna be a small one!

Though due to the gestational diabetes, they were talking that the pregnancy will be induced by/on due date (July 29th) if it doesn’t start naturally before that… And Mommy A’s BP was 145/95, so she’s gonna go to the maternity clinic twice a week for some more tests… (they said that only the high BP isn’t a sign of pre-eclampsia, but that’s why they are monitoring it now. And the urine test was ok.)

Though we knew that the baby isn’t gonna be a small (or short) one since Mommy A is 6’1″/185cm tall and the donor about 5’10”) but average weight at week 37 is normally 2800-3100g / 6lb 3oz – 6lb 13oz…

20130708-013447.jpg

On Saturday night (July 6th) we made “an emergency visit” to our hospital’s maternity ward, because Mommy A started having some pre-eclimpsia symptoms (mild headache, some vision blurring and cause she had some “puffyness” in her face/eyelids..even when she had been drinking enough fluids daily…). But after being at the monitors for like 45mins and after urine test and fetal heart rate monitoring, it turned out that everything was ok (and Mommy A’s BP had actually turned towards better, it was closer to normal 120/80 than it was few days earlier!), so we didn’t have to stay and spend the night there!

Though it has been (finally, dont know if its good/nice now at the moment and while being pregnant) hot/summer in here, +25c/ 77F and over, so that alone can cause “puffyness” and higher blood pressure…

But at least now we know, that if not sooner, the baby will born by July 29th. We have an appointment with the hospital doc and midwife on July 24th and then we’ll start to look for what’s the best option to start to induce the labour! So only 3 more weeks to go and our little one will be here! ❤

While we are excited, all this extra worrying has taken its tool on us! Either one of us haven’t had much energy to do anything during the last weekend (besides taking dogs for a walk and to the dogpark). And after all this, the idea of being awake every 2hrs to feed the baby (breastfeed or bottle) feels like “a piece of cake” cause then he/she will be with us (outside the womb 🙂 ) and we don’t have to worry about any pregnancy related problems anymore!

Kesämasu | Summer tummy


Lomalla kun aurinko paistaa, niin Äiti A:kin on innostunut hieman ottamaan bikineissä aurinkoa! Tosin kyseisessä kuvassa, kun on yläviistosta otettu, maha ja jalat näyttävät yhdessä hyvin paljon broilerilta 😀 ! Olemmekin täällä naureskelleet, että meillä broileri “grillataan” auringossa!

Ja vaikka kuva hieman hämää (ja bikinien alaosa ei näy mahan alta), niin ei täällä mökkitontilla ihan alasti hilluta 😀 Eli ihan on biksut päällä. Ja “masualienkin” varmasti nauttii lämpimästä ja siitä että erottaa jo auringonvalon kohtuun, eli “yksiössä” ei enää ole niin pimeää!

It’s sunny summer day here in Finland, around +20-25c (68-77F, that’s Finnish summer!). So Mommy A has also been enjoying some sun in her bikinis with her lovely and huge belly. She took this one funny pic, where it seems like she’d be totally naked (but there is a bikini bottom under that belly 😀 you just can’t see it anymore…).

We’ve laughed that we’re grilling our turkey in the sun! 😀 Cause from that photo angle it does look like one huge turkey 😀 !!! But we’re sure that tummyalien is also enjoying the warmth and that he/she is able to see the light already in the uterus. So it’s less dark there at the “studio apartment”!

20130618-203448.jpg

Olemme lomalla! | We’re on vacation!


Olemme tämän viikon lomalla, joten palaamme vauva-aiheisiin (ja laajakaistan ja nopeampien yhteyksien pariin) taas paremmin ensi viikolla! Luvassa on tuoteihmettelyä nettitilauksen osalta Britti-Amazonista (vaikka testihenkilö ei vielä ole paikalla..) ja jotain pieniä paljastuksia juuri olleista pienimuotoisista vauvakutsuista (meillä ei esim. masukipsiä tehty… raja piti vetää johonkin :D! ). Mutta ainakin odottajan yllättäminen kutsujen osalta onnistui täydellisesti! Kiitos siitä kaikille mukana olleille! ❤

Rauha, hiljaisuus ja loma (kuten myös toivottavasti jatkuva aurinkoinen sää) löytyivät 420km ajomatkan jälkeen! Raskausviikolle 35 siirryttiin tänään, mutta silti Äiti A voi edelleen mainiosti!

We're on vacation and will be back with more baby stuff next week and pre-review of an order from UK Amazon, for the baby ❤ (with other than just 3G connection, here "in the middle of nowhere"!).

After driving 260 miles, we found our little haven of peace and quiet! Week 35 just started today, but Mommy A is feeling fine!

We seem to have new readers from Qatar, Panama and Costa Rica, welcome! ❤

20130618-020436.jpg

Viikko 34 | Week 34


Nyt on menossa rv 34 ja noin 7 viikkoa laskettuun aikaan. Tunnelmat ovat hyvin samanlaiset kuin ensimmäisen 12 viikon aikana… Tuntuu siltä että jokainen viikko kuluu aivan liian hitaasti! Onneksi ensi viikolla on viikko lomaa (koska töissä keskittyminen ei aina ole parasta…). Äiti A onkin nyt jo sitten loppuraskauden vielä muutaman viikon kesälomalla ja sitten siirtyy suoraan mammalomalle.

Tosin en itsekään tiedä että auttaisiko lomalla oleminen/kotona kökkiminen asiaa yhtään… Ja vielä kun tuntuu että kaikkialta tulee luettua että esikoiset menevät lähes poikkeuksetta yliaikaisiksi (tosin lähipiirissä on kaksi tämän kevään/kesän esikoista, jotka ovat molemmat syntyneet etuajassa…).

Eli ei kai tässä auta muuta kuin odotella… 🙂 Joku voisi sanoa että “nauttikaa nyt vielä viimeisistä viikoista kahdestaan, kun vielä saa olla rauhassa ja nukkua pitkät yöunet”… Mutta kai sitä on jotenkin pää jo valmistautunut tulevaan, että sitä on ihan jo “lähtökuopissa”!

Ja näin Äiti B:nä olen huomannut yhtäkkiä että erinäiset “äidilliset tunteet” ovat alkaneet puskea pintaan nyt jo kun kuuntelen ja tunnustelen masua… Ja kun kuvittelin pitkään että “ei mulla koskaan sellasia tule…kun en haluu koskaan olla itse raskaanakaan…”.. No nyt voi sanoa ettei koskaan pidä sanoa ei koskaan… 😀 (paitsi sen suhteen että en koskaan tule olemaan raskaana, se on 100% varma!).

Mutta tämä saattaa myös johtua siitä että aikaisemmin en ole potenut minkäänlaista vauvakuumetta, ja olen ollut parisuhteissa joiden toinen osapuoli ei ole halunnut lapsia tai ei olisi myöskään halunnut olla raskaana… Ja toisaalta ehkä asia on itsellänikin kypsynyt vasta tässä muutaman vuoden aikana ja “vasta nyt” oli oikea aika… (Eli hieman yli kolmekymppisenä, kun toisethan hankkivat/saavat lapsia jo juuri täytettyään 20…).

20130612-204436.jpg

Now it’s week 34 so a little under 7 weeks to due date! Feelings are a bit like during those first 12 weeks (though then it was more like “will this baby stick and will we pass that 12 week date”). Now it’s already waiting for when Mommy A is gonna “pop” 😀

I never thought that the end of the pregnancy would also be emotionally a bit rough. I knew already before we got that BFP, that when we’re gonna get that, those first 12 weeks will bee tough… But no baby book or internet article told me/us that it’s gonna be/can be also just as hard during the last 1 or 2 months…

And to my personal surprise, I’ve already started feeling “mommy feelings” even I’m not the gestational mom… I’ve been thinking the whole time, that those feelings would really start to show up after the baby is born… And the reality that “we actually have a baby” would kick in only then and not sooner! I’ve never had an actual “baby fever” like “We must have a kid!”